"Kun Maailman ympäristöjärjestö WWF julkaisi maanantaiaamuna 18. kesäkuuta tiedotteen, jossa kerrottiin, mitkä varustamot olivat luvanneet lopettaa jätteiden pumppaamisen Itämereen, laivayhtiöissä tuli kiire. Kello 12.14 listaan tuli ensimmäinen lisäys. Nordic Jet Line on mukana! Seuraava päivitys tuli nelisen tuntia myöhemmin. Myös Eckerö Line oli allekirjoittanut WWF :n sopimuksen. Luonnonystävän sydämessä läikähteli lämpimästi: minusta kilpaillaan. Valinnoillani on sittenkin jotain merkitystä!"
"Ilmastonmuutoksen yhteydessä erään haastateltavan sivulauseesta kävi ilmi, että osa suomalaisista kasvihuonevihanneksistakin kypsyy nykyään bioenergialla. Kertokaa heti mitkä! intoilin. Kukaan ei osannut. Talousmaailmassa jollekin mustalle listalle joutuminen tietää huutia. Vaadin nyt rinnalle kattavia vihreitä listoja, joihin kuuluminen olisi yritykselle etuoikeus. Nimensä kuluttajien tietoon saisivat ne yritykset, joiden ympäristöasiat olisi hoidettu esimerkillisellä tavalla."
"Kepin korvaisi se kuuluisa porkkana. Puuttuvat nimet olisi tuomittu unohdukseen ja pian konkurssiin. Samaa käytäntöä voisi laajentaa etiikan puolelle. Laaditaan hellän vaaleanpunainen lista yrityksistä, jotka uskaltavat kertoa, missä ja millaisissa olosuhteissa heidän tuotteensa valmistetaan. Ihme kyllä, tuottajat itsekin tuntuvat olevan tässä suhteessa vaatimatonta väkeä."
"Tähän mennessä kattavimman listauksen olen löytänyt netistä, osoitteesta www.eettinenkuluttaja.net. Sivustoa ylläpitävät kuluttajat itse. Wikipedia-periaatteella toteutetulta sivustolta saa tietoa esimerkiksi vaate-, kodinkone- ja kosmetiikkamerkkien eettisyydestä."
"Vastuuntuntoinen sijoittaja on saanut sijoituksilleen myös kohtuullisen hyvän tuoton. Esimerkiksi FTSE4 Good Global -indeksi on noussut viimeisen vuoden aikana 22 prosenttia ja kolmessa vuodessa lähes 56 prosenttia. Dow Jones Stoxx Sustainability indeksiin sijoittaneet ovat saaneet kolmessa vuodessa nauttia 16 prosentin kurssinoususta. Viiden vuoden ajanjaksolla indeksi on kohonnut 3,5 prosenttia."
"1950-luvulla Nestlé ja muut monikansalliset yhtiöt alkoivat myydä äidinmaidonkorviketta kehitysmaihin. Niitä markkinoitiin vauvoille parempana kuin äidinmaito. Yhä useammat äidit alkoivat juottaa lapsilleen imettämisen sijasta korvikkeita. Tuotteissa ei ollut varoituksia pulloruokinnan haitoista. Vauvat sairastuivat ravinnon puutteellisuuden ja huonosti desinfioitujen tuttipullojen ja saastuneen veden takia ripuliin. Usein vanhemmilta myös loppuivat varat korvikkeen ostoon, joten korvikemaito jouduttiin korvaamaan pelkällä (mahdollisesti likaisella) vedellä, joka vauhditti aliravitsemusta ja lisäsi riskiä sairastua ripuliin ja muihin vaarallisiin tauteihin. Tästä syntyi käsite "kaupallinen aliravitsemus". 1970-luvulla arvioitiin, että pulloruokintaan kuoli jopa kolme miljoonaa vauvaa vuodessa."
"Kritisoijien mielestä Nestlé oli täysin tietoinen toimintansa aiheuttamista haitoista, mutta jatkoi silti liiketoimintaansa. Väitteiden mukaan Nestlén palveluksessa oli jopa sairaanhoitajiksi pukeutuneita naisia, jotka kävivät sairaaloissa markkinoimassa tuotteita tuoreille äideille. Yhtiö jakoi ilmaisia korvike-eriä ja lahjoja sairaaloille ja terveyskeskuksille. Näistä tapahtumista alkoi vuonna 1977 Nestlén tuotteita vastaan suunnattu boikotti, jota ajoivat kansalaisjärjestöjen lisäksi muun muassa kehitysapujärjestöt ja monet kristilliset yhteisöt."
"Yhdysvalloista alkanut boikotti levisi nopeasti moniin muihin länsimaihin ja se sai pontta WHO:n 1980-luvun alussa antamista uusista suosituksista, jotka tuomitsivat äidinmaidonkorvikkeen aggressiivisen mainonnan ja jaon kehitysmaiden synnytyssairaaloissa. Boikotin taloudelliset vaikutukset olivat niin huomattavat, että vuonna 1984 Nestlé taipui ja lupasi siirtyä nuodattamaan WHO:n suosituksia markkinoinnissaan."
"Vain neljä vuotta myöhemmin boikotti käynnistettiin uudelleen, kun huomattiin, ettei Nestlé ole pitänyt lupauksiaan, vaan käytti edelleen aggressiivista markkinointia, vaikka räikeimmät muodot (esimerkiksi "sairaanhoitajattaret" ja lääkäreille jaetut reseptivihkot, joissa paperien kääntöpuolella on äidinmaidonkorvikkeen mainos) olivat kadonneet. Unicefin arvion mukaan nykyään korvikkeen aiheuttamiin sairauksiin ja aliravitsemukseen kuolee vuosittain noin puolitoista miljoonaa lasta."
"Reilun kaupan tuotteiden suosion kasvu jatkuu Suomessa erittäin nopeana jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2006 tuotteita myytiin kaupan arvossa mitaten 71 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja tuotteiden kokonaismyynti nousi yli 22 miljoonaan euroon. Reilun kaupan tuotteiden myynti onkin lähes kolminkertaistunut Suomessa kahden viime vuoden aikana. Suomalaiset ovat Pohjoismaiden innokkaimpia Reilun kaupan tuotteiden ostajia."
"Reilun kaupan tuotteiden suosio kasvoi lähes kaikissa tuoteryhmissä. Eniten myyntiä volyymissa eli kiloissa mitaten lisäsivät sokeri (+333 prosenttia), ananas (+140 prosenttia) ja mehu (+107 prosenttia). Myös Reilun kaupan kahvin myynti yli tuplaantui edellisvuodesta (+106 prosenttia) lähes 300 000 kiloon."
"Banaaneja myytiin 46 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja niiden markkinaosuus kasvoi vuoden aikana 7 prosentista 11:een. Myös muutamassa muussa tuoteryhmässä Reilun kaupan tuotteet ovat saavuttaneet Suomessa merkittävän markkinaosuuden. Ananaksissa osuus markkinoista on 17 prosenttia ja ruusuissakin jo muutaman myyntikuukauden jälkeen yli 10 prosenttia."
"”Reilun kaupan tuotteiden kokonaismäärä on noussut Suomessa jo yli 200:n, ja kasvaa nyt nopeammin kuin koskaan. Se antaa kuluttajille yhä uusia vaikutusmahdollisuuksia. Alkuvuoden uutuustuotteita ovat olleet muun muassa Reilun kaupan puuvillasta valmistetut kylpypyyhkeet ja vaatteet sekä jäätelö, joka tuli Suomessa myyntiin tällä viikolla”, Tuulia Syvänen kertoo."
"Reilun kaupan tuotteiden myynnistä kanavoitui Suomesta vuonna 2006 Reilun kaupan lisää kehitysmaissa asuville viljelijöille ja suurtilan työntekijöille varovaisten arvioiden mukaan ainakin 425 000 euroa. Reilun kaupan lisä on tarkoitettu yhteisöjen kehittämiseen. Lisäksi perheviljelijät hyötyvät erillisestä Reilun kaupan takuuhinnasta, joka esimerkiksi kahvissa on 1,21 dollaria paunalta (noin 2 euroa kilolta) ja suurtilojen työntekijät perusoikeuksien toteutumisesta."
"Pohjoismainen ympäristömerkki - eli Joutsenmerkki - on vuonna 1989 Pohjoismaisen ministerineuvoston aloitteesta perustettu ympäristömerkintä. Sen tavoitteena on sekä ohjata kuluttajia valitsemaan ympäristöä vähemmän kuluttavia tuotteita ja palveluita, että ohjata tuottajia valmistamaan ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita ja palveluita."
"Suomessa Joutsenmerkkiä hallinnoi SFS-Ympäristömerkintä, joka on riippumaton, puolueeton ja voittoa tuottamaton yhdistys. Joutsenmerkki tekee eri tuotteille ja palveluille tiukkoja, ympäristön kannalta mietittyjä kriteereitä. Ne koostuvat useista eri vaatimuksista, joilla pyritään vaikuttamaan kaikkiin tärkeimpiin tuotteen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Kriteerit vahvistetaan 3-5 vuoden määräajaksi, jonk jälkeen niitä päivitetään. Näin pyritään siihen että kriteerit pysyvät koko ajan tiukkoina ja luotettavina. Kriteerin laadinnan osana on avoin lausuntoprosessi, jonka aikana niin tuottajat kuin kuluttajat ja kansalaisjärjestöt pääsevät antamaan lausuntoja kriteereistä. Tällä hetkellä (16.2.2007) Joutsenmerkillä on voimassa 67 eri tuotteen tai palvelun kriteerit."
"Joutsenmerkittyjä tuotteita ja palveluita on Suomessa myynnissä noin 250. Tuotteet ja palvelut vaihtelevat aina WC-paperista autonrenkaisiin, tiskiaineista ravintoloihin, sekä kopiokoneista hotelleihin. Pohjoismaiden tasolla myytävien tuotteiden ja palveluiden määrä on jo yli 1500."
"Joutsenmerkki on kuluttajien ja tuottajien ympäristötietoa ja toimintaa ohjaavana tekijänä menestys. Joutsenmerkki on kuluttajien joukossa tunnettu ja arvostettu merkki. Vuonna 2007 Joutsenmerkki arvostettiin Suomen 12. arvostetuimmaksi brändiksi. Joutsenmerkki on arvostettu myös tuottajien joukossa - tyytyväisyys merkkiin on korkealla tasolla."
Vapaasti muokattu Joutsenmerkin kotisivujen, sekä Wikipedian ympäristömerkintää käsittelevien sivujen perusteella. (Antti Lehmuskoski 16.2.2007)
"Euroopan Unionin ympäristömerkki, eli EU-kukka toimii samalla periaatteella kuin Joutsenmerkkikin. Merkittävin ero on se, että EU-kukka on voimassa koko EU:n ja ETA:n alueella. EU-Kukka on ainoa riippumaton ympräistömerkintä, joka pätee koko EU:n alueella."
"EU-kukka on Joutsenmerkkiä nuorempi. Se perustettiin vuonna 1992 EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksella. Myös EU-laatii kriteereitä, jonka täytettyään tuote voi hakea merkin käyttöoikeutta. Kriteerit ovat tiukat, sillä EU-kukan tavoitetasona on että tuoteryhmästä noin 5-30% voi saavuttaa merkin edellyttämän tason. Tällä hetkellä kriteereitä on 26 tuotteelle. Kaikkiaan kaikkiaan myynnissä on useita satoja tuotteita."
Vapaasti muokattu EU-kukan Suomen kotisivujen perusteella. (Antti Lehmuskoski 16.2.2007)
